Saariselkävaellus 15.8.-22.8.2009
Suunnitelma
Ajatus yhdistetystä vaellus ja kuvausreissusta alkoi kypsyä alkukesällä (2009), kun alkoi näyttää siltä, että työnantajan järjestämänä tulevana kesänä olisikin paljon ylimääräistä lomaa käytettäväksi - vaikkapa vaellusreissuun. Edellisenä syksynä ja kuluneena keväänä oli tullut hankittua tiettyjä perusvarusteita (makuupussi, vaelluskengät ja vaellusasu), joten lähtemisen kynnys oli matala, kun ei tarvinnut investoida varusteisiin. Vielä kun kaveriksi tuli kokenut eränkävijä, niin päätös oli selvä - eikun matkaan.
Kohteeksi valittiin hetken pohtimisen jälkeen Saariselän UKK-kansallispuisto. Alue tarjoaa monimuotoista nähtävää ja siellä on kattava polku- ja autiotupaverkosto helpottamassa liikkumista. Jo alusta asti tarkoitus oli lähteä liikkeelle Raja-Joosepin suunnasta. Ensin ajateltiin viedä auto Kiilopäälle ja mennä sieltä bussi/taksikyydillä Raja-Jooseppiin, mutta ajan ja rahan säästämiseksi päätettiin ajaa autolla perille asti ja tehdä vaelluksesta ns. rengaslenkki. Molemmat kulkijat ovat jo nuoruusvuotensa taakse jättäneet, joten mahdollisuus lyhentää reittiä ilman helikopteria oli tärkeä ominaisuus ja rengastyyppinen reitti sopi tuohon muokattavuutensa vuoksi erittäin hyvin.
Tarkempaa reittisuunnitelmaa ei sitten sen enempää tehtykään, oikeastaan päätettiin vaan, että 1. matkapäivän lopuksi kävellään Kiertämäjoen vierustaa Alemman Kiertämäjärven suuntaan sen verran kun pitkän ajomatkan jälkeen jaksetaan ja yövytään ensimmäinen yö jossain järven läheisyydessä sopivassa paikassa.
Aikaa meillä oli käytettävissä lauantaista 15.8. maksimissaan siten, että maanantaina 24.8. pitäisi olla takaisin Jyväskylässä. Ruokaa oli varattu myös tuon maksimiajan mukaisesti.
Varusteet
Koska reissun teemana oli sekä vaeltaminen, että valokuvaaminen, varusteiden määrään (ja painoon!) piti kiinnittää erityistä huomiota. Piti myös ratkaista, kuinka saa kannettua rinkan lisäksi kameralaitteet siten, että mitään ei tarvitse kantaa käsissä ja että kuvaaminen onnistuu kohtuulisen vaivattomasti (ja nopeasti) myös rinkan ollessa selässä.
Kantolaitteina käytettiin 25v vanhaa Savotan 85 litraista perusputkirinkkaa ja kameralaitteille Lowepron Toploader 70 AW laukkua. Kamerajalusta kulki rinkassa, mutta kaikki muut kameratarvikkeet pakattiin Loweprohon. Savottahan on vaeltamisen ikoni, joten sen toiminnassa ei ollut valittamista. Omatoimiompelijana olin lisännyt siihen rintahihnan (joka on uusimmassa versiossa vakiona). Kameralaukku toimi myöskin erinomaisesti, kiitos laukun mukana tulevan erillishihnan, jonka avulla laukun saa ns. rintarepuksi. Siitä oli kätevä ottaa kamera kuvaukseen myös rinkka selässä. Ainut ongelma tuli jalustasta, jota ei viitsinyt hyvin pakatusta rinkasta purkaa kuin leiripaikalla, joten jalustan hyödyntäminen jäi suunniteltua vähäisemmäksi.
Painoa kantamuksille kertyi: Savotta n.22kg (lähtöpaino) ja kameralaukku n.3kg. Lisäksi päälläolevat varustukset (vaatteet ja vaelluskengät) painoivat nelisen kiloa, joten rajamailla painon kanssa mentiin (ohjeellinen 1/3 kantajan painosta ylittyi hieman). Täytyy myöntää, että painon kyllä tuntikin ensimmäisinä vaelluspäivinä hartioissa ja jaloissa.
Alla linkki käytettyyn varusteluetteloon, jossa mukana myös yksittäisten tarvikkeiden painoja. Myös kameratarvikkeet mainittu. Luettelossa ei ole mainintaa teltasta, mutta se oli parikymmentä vuotta vanha hyvin palvellut Tena Master 3. Teltta toimi hyvin, ainut hankaluus siinä on hieman aikaaviepä kasaaminen. Asia, jonka havaitsee siinä vaiheessa, kun väsyneenä löytää telttapaikan ja pitää aloittaa teltan kasaaminen.
Varusteluettelossa ei ole merkattu painoa kaikille ruokatarvikkeille (tarvikkeet oli jaettu kahteen rinkkaan). Kaikki listatut ainekset olivat kuitenkin mukana.
Varusteluettelo PDF muotoisena
Reitti
Toteutunut vaellusreitti kulki seuraavien paikkojen kautta:
- Raja-Jooseppi, Luttojoen silta
- Kiertämäoja
- Alempi Kiertämäjärvi
- Ylempi Kiertämäjärvi
- Livikonselkä
- Peuranampumapää
- Hirvaspäät
- Maalpurinoja
- Anterinmukka
- Kaarreoja
- Muorravaarakka
- Pirunportti
- Paratiisikuru
- Sarvijoki
- Muorravaarakanjoki
- Jyrkkävaara
- Pahaoja
- Suomujoki
- Luttojoki
- Raja-Jooseppi, Luttojoen silta
Vaellusreitti kartalla:
Kokemukset ja oppimiset mieleentulemisjärjestyksessä
- Vaellussauva olisi hyvä varuste, koska aina ei ylityksille tahdo löytyä sopivaa kepukkaa. Sauvan pituus voisi olla n. 2m ja rakenne mahdollisimman kevyt, mutta kuitenkin vankka. Sauvasta olisi hyötyä myös nousuissa ja kivikossa kävellessä. Lisäpaino on tietty miinusta.
- Lowepron rintavyösysteemi oli ehdottoman hyvä varuste, jos haluaa kuvailla myös rinkkaa kantaessa.
- Kaasun kulutus (Primus Power Gas) oli aika lähellä suositusta (50g/hlö/pv kesällä). Meillä kului 430g säiliö 5 päivässä (aamiainen, päiväruoka ja iltaruoka).
- Kahvia pitää olla 2 pkt, jos on reissussa 7 pv ja matkassa on 2 juojaa ja kahvia juodaan aamulla ja päivällä. Meillä oli 1 pkt ja jouduimme säännöstelemään, jotta se riitti koko matkaan.
- Rinkan sadesuoja on hyvä olla reilun kokoinen, jotta kaikki rinkkaan kiinnitetyt tavarat saa suojaan. Itselläni oli mukana omatekemä suoja ja siinä oli kokoa riittävästi. Liian isossa haittana on taas ylimääräinen paino.
- Salomonin Techamphibian 2 -kengät olivat hyvät kakkoskengät, kuten Retki-lehden testikin havaitsi. Ne kuivuivat ylityksien jälkeen nopeasti (varsinkin, jos otti pohjalliset pois ennen ylitystä) ja ne olivat myös riittävän tukevat kävellä rinkka selässä jonkin matkaa ylityksen jälkeenkin.
- Yksi kilometri on pitkä matka painava rinkka selässä ja erämaastossa. Ei siis pidä asettaa tavoitteita etapin pituudelle vain karttaa katsomalla. Hyvä muistaa varsinkin, jos ei ole majoitetta mukana, vaan luottaa esim. laavuihiin tai autiotupiin.
- Valmisretkimuonat ovat hyvänmakuisia ja energiapitoisia ja myös keveitä kantaa. Tällä reissulla kokemusta tuli vain Reiter'n kana ja metsästäjän pata annoksista. 280g pussista riitti 2 miehelle syömistä ns. riittävästi. Metsästäjän pata oli meidän suosikki - ehkä enempien 'sattumien' vuoksi.
- Raskaalla reissulla on haastavaa saada riittävästi energiaa. Vaikka meilläkin oli mukana kaikenlaista voista(!), kuivatuista hedelmistä, kekseistä, myslistä oikeaan ruokaan, silti hoikastakin kaverista lähti kilo pois matkan aikana. Pitäisi harrastaa ns. tankkausta ennen reissua :-)
- Juomapullona toimivat hyvin nykyaikaiset ohutmuovista tehdyt esim. kaupan lähdevesipullot, joissa on juomakorkki valmiina. Puolen litran tyhjä pullo painaa n. 25g ja se sopii esim. vaellushousun sääritaskuun, josta se on helppo ottaa käyttöön.
- Core-tex puvun sijasta erilliset vaelluspuku (Fjällräven) ja sadevaatteet toimivat ainakin minulla hyvin. Ilman kalvoa olevan puvun saa kuivattua nopeasti ja se myös hengittää oikeasti (hyvä ominaisuus, jos hikoilee runsaasti..). Ainut haitta on se, että kuorisadeasu pitää pukea erikseen päälle, sitten kun alkaa satamaan.
- Jos reissun teemana on myös kuvaaminen, silloin päivämatkat pitää olla kohtuu lyhyitä, jotta leiriin päästyä jaksaa vielä innostua kuvailemisesta. Myös päivämatkan aikana pitää pitää selkeitä kuvaustaukoja. Nämä tekijät voivat olla hieman ristiriidassa, jos on innokas kuvaaja ja innokas vaeltaja.
- Kaikenkaikkiaan oli hieno reissu. Maisemat olivat upeat ja säänhaltijakin suosi parin ensimmäisen päivän sateita lukuunottamatta. Sokostin huiputus jäi odottamaan seuraavaa reissua..
Päiväkohtaiset reittikuvaukset kuvien kera alla olevista linkeistä:
(kuvia klikkaamalla näkee ne hieman suurempana):
(kuvia klikkaamalla näkee ne hieman suurempana):